Sivut

20.8.2015

Direktiivikurkkuja purkkiin

Kurkku on puutarhurin luotettavin ystävä. Jos on yksikin pieni taimi säilynyt kevätmyllerryksistä, niin kurkkusato on turvattu.

Aikaisemmin olen kasvattanut avomaakurkkuja - avomaalla ja kasvihuoneessa. Jo parilla taimella ruokkii myös yhden naapurin. Tänä vuonna istutin avomaakurkkuja avomaalle ja kasvihuonekurkkuja kasvihuoneeseen. Elämme kuulema Sääntö-Suomessa. Kasvatetaan kurkutkin sääntöjen mukaan.

Alkukesä oli vähäluminen, mutta avomaakurkut olisivat vaatineet vähän enemmän lämpöä. Ne piti siirtää avomaalta laatikosta kasvihuoneeseen. Kumpikin niistä on pukertanut yhtä kellertävää pyöreää kurkkua koko kesän.




Kasvihuonekurkut sen sijaan yltävät kattoon. Kurkkua tulee taas yli oman tarpeen.




Olen sitonut kurkun kärhöt naruilla kattoon. Muuten en mahtuisi sisään kasvihuoneeseen.




Naapuri ei välitä kasvihuonekurkuista. On viety äidille. Ja tehty hekkukurkkuja.

Ostin kotikaupasta tänään viimeiset hilloxit, ja leikkelin taas kurkkuja purkkiin. Oikeastaan en pidä herkkukurkuista, vaan syön mieluummin suolakurkkuja, mutta valmista säilöntäainetta olen löytänyt vain herkkukurkuille. Voitte uskoa, että monta kauppaa kävin läpi ennen kuin löytyi, ja nyt loppuivat sieltäkin. Lasipurkitkin on loppu. Meillä on kurkkuvuori! Syököhän peurat kurkkuja? Olen kuullut huhuja ihmisistä, jotka antavat ylimääräiset omenat peuroille!




Tässä on tämän päivän lasti. Kurkkuja purkkiin (näiden lisäksi hain vielä kolme muuta pesäpallomailan kokoista yksilöä), basilikaa, tilliä, persiljaa ja sitruunamelissaa minigrippiin ja pakkaseen. Ensimmäiset kurkut olivat aika käyriä, mutta nyt on tullut onneksi vähän suorempaa, direktiivin mukaista. Ei tule kurkkupoliisi kasvihuoneen ovelle.




Ja tässä purkit menossa jääkaappiin. Siellä on ennestään kolme isoa purkkia. Syömisen voi aloittaa parin viikon kuluttua. Pakkohan näistä herkkukurkuista on pitää, muuten ei mahdu joulukinkku jääkaappiin!